22. joulukuuta 2013
Ajattelin tänään palata ajassa hieman muistelemaan aikaa, jolloin minulla oli vuokraponi. Elettiin alkukesää 2005, ja tallille oli tulossa uusi poni, hieman isompi kuin tavallinen shettis.
Poni oli osaava, mutta jokseenkin jääräpäinen, pomotteleva ja määrätietoinen. Väriltään poni oli lähes musta, sillä täällä virttyneen ruskeita talvikarvanjämiä ja paksu harja. Se talloi varpaille ja taisi hieman irvistelläkkin. Poni venkoili ratsastaessa, olisi tykännyt viedä (ja veikin) kokematonta ratsastajaa 10 - 0 ponin hyväksi ja keksi kaikenlaisia kolttosia ja pelottelunaiheita pukkeineen päivineen. Silti se oli ihka ensimmäinen vuokraponini, virassaan ponitytölle todella tärkeä ja elämän ykkösasia.
 |
| Ensimmäistä kertaa yhdessä, kesäkuussa 2005. |
 |
| Kahden ponin jonon jälkimmäisenä kirpakassa talvipakkasessa... |
 |
| ... joka sai tosissaan turpakarvat huuruun. |
 |
| Ponista kuoriutui myös mukana ajoponi, tosin potkuremmi oli ehdoton lisävaruste. |
 |
Kotikentällä pikkuesteitä, ja tuli sitä kokeiltua ensimmäisiä estekilpailuitakin 30cm luokassa!
Kisat tuli ratsastettua kaatosateessa, tietenkin ja pienillä mokilla höystettynä. |
 |
| Välillä laidunnettiin metsän keskellä. |
 |
| Ihana oma pikku ratsu. |
Jotenkin asioilla on tapana järjestyä suuntiin, joita ei osaa ennalta odottaa. Vajaan vuoden yhteistaipaleen jälkeen tuli ystävänpäivä, jota en ikinä unohda. Silloin minun ensimmäisestä vuokraponistani tuli minun ensimmäinen oma poni. Poni, jota meille ei ikinä pitänyt tulla.
Nyt, vuosia myöhemmin, se minun oma pikku ponini asuu omassa tallissamme, jota meille ei ainakaan pitänyt tulla. Kaikki kuitenkin lähti siitä omasta pienestä vuokraponista ja yhteisen matkan varrella asiat ovat muuttuneet milloin mihinkin suuntaan. Se, mitä ystävänpäivän jälkeen meille on tapahtunut, onkin jo ihan oma tarinansa!
Minun oma pikku Pihvi. ♥
 |
| Oma poni, keväällä 2006. ♥ |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti